Kapia sairastavan ketun tunnistaa karvattomista alueista, raavitusta ihosta ja kuorimaisesta kerroksesta ihon pinnalla. Kapitartunnan ensioireina kettu saattaa ontua. Usein karvapeite on lähtenyt osaksi tai kokonaan hännästä, alkaen hännän tyvestä. Karvat saattavat lähteä myös takapäästä, kyljistä ja raajoista. Tukalaa oloaan kettu yrittää helpottaa nuolemalla ja hankaamalla. Rikki hankautunut iho tulehtuu. Kapin edetessä ihon pintaan tulee ”kuorimainen” kerros. Kapin mennessä silmiin silmät näyttävät viirumaisilta.  Syyhypunkkitartunta etenee usein hyvin hitaasti ja johtaa yleensä kuolemaan ravinnon puutteen, yleisinfektion heikentämänä tai talvella paleltuen. Pystyt kuitenkin pelastamaan ketun, hyvinkin pitkälle edenneestä kapista huolimatta. Ellei turkkinsa lämpösuojan menettäneellä ketulla ole pihapiirisi rakennuksessa – rakennuksen alla suojaisaa paikkaa toipua tai muualla tiedossasi olevaa, niin lääkkeen annosta ja tukiruokinnasta…